Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassan toimisto muuttaa Itä-Pasilaan. Sekä kassan toimisto että puhelinpalvelu ovat suljettuina maanantaista perjantaihin 22.08.-26.08.2016 (viikko 34).
22.8.2016 alkaen postiosoitteemme: PL 25, 00521 Helsinki
29.8.2016 alkaen käyntiosoitteemme: Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki
Muut yhteystietomme säilyvät ennallaan.
Olemme siis varanneet koko viikon 34 muuttoon. Jatkamme töitä kuitenkin heti, kun se on muuton puolesta mahdollista.
↧
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassa muuttaa
↧
Kassojen käsittelyajat edelleen hyvällä tasolla
Käsittelyaikatilasto sisältää ansiopäivärahan täyttä ja soviteltua etuutta koskevat myönteiset ja kielteiset päätökset. Ansiopäivärahan maksamisen jatkuessa annettavia kuukausittaisia maksuilmoituksia ei oteta tilastossa huomioon. Käsittelyaikatilaston lukumäärätiedot kerää Finanssivalvonta.
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Niina Jussila
050 911 8511
niina.jussila@tyj.fi
↧
↧
Työttömyyden aikaista opiskelua helpotettava
Työttömän omaehtoiset opinnot tarkoittavat aikuisen tutkintoon suuntaavia opintoja, joiden ajalta maksetaan työttömyysetuutta. Henkilö voi kouluttautua omaehtoisilla opinnoilla uudelle alalle, hankkia täydentävää koulutusta tai suorittaa loppuun aiemmin kesken jääneen tutkinnon.
Omaehtoiset opinnot on mahdollista aloittaa, jos TE-toimisto katsoo, että opinnot ovat tarkoituksenmukaisin keino parantaa henkilön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä ja opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Edellytykset ovat hyvin tulkinnanvaraisia, mistä seuraa, että käytännöt omaehtoisten opintojen myöntämiseksi vaihtelevat. Opinto-oikeuden tasapuolisen toteutumisen vuoksi omaehtoisia opintoja koskevia säädöksiä olisikin selkeytettävä ja TE-toimiston harkintavaltaa niiden soveltamisessa vähennettävä.
Tarkoituksenmukaisinta olisi poistaa harkinta omaehtoisen opiskelun suhteen. Jos päätös omaehtoisiin opintoihin pääsystä halutaan jatkossakin perustaa yksilölliseen harkintaan, tulisi opintoihin hakevalla olla oikeus valittaa TE-toimiston antamasta päätöksestä. Näin valitusaste voi varmistaa sen, että ratkaisukäytäntö on yhtenäinen ja edellytykset suorittaa omaehtoisia opintoja ovat kaikille samat. Nykyisin TE-toimiston päätökseen ei voi hakea muutosta valitusasteelta.
Omaehtoisten opintojen käyttöä tulisi myös laajentaa. Omaehtoiset opinnot tarjoavat työttömälle mahdollisuuden päivittää ja ylläpitää ammattitaitoaan tai tarpeen tullen vaihtaa alaa. Kassojen mielestä on kestämätöntä, että työttömän mahdollisuuksia työllistymisedellytysten parantamiseksi tarpeettomasti rajoitetaan.
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Niina Jussila
050 911 8511
niina.jussila@tyj.fi
↧
Osallistu TEM:n kyselyyn työvoimakoulutuksen kehittämisestä
Uudistus liittyy meneillään olevaan työ- ja elinkeinohallinnon palvelujen uudistamisen sekä ammatillisen koulutuksen reformiin. Kyselyllä haetaan uusia radikaaleja ideoita sekä palautetta erilaisista koulutusmalleista.
Uudistuksen tavoitteena on tarjota entistä paremmin työelämään ja käytäntöön kytkeytyvää koulutusta, joka vastaa niin henkilöasiakkaan kuin työnantajien tarpeisiin. Koulutus tukee työnvälitystä sekä yrittäjyyttä ja luo näin osaltaan kasvua.
Lisätietoa ja linkki kyselyyn: TEM 25.8.2016 - Osallistu kyselyyn: miten työvoimakoulutusta pitäisi kehittää?
↧
Työttömyys kasvaa yhä osalla aloja
Kassat ovat arvioineet työttömyyden kehitystä ansiopäivärahan hakemusmäärien perusteella.
Hakemusten määrä on laskenut alkuvuonna kaikkiaan 6 % viime vuodesta niiden hakijoiden kohdalla, jotka eivät ole aiemmin olleet työttömänä, tai jotka ovat edellisen työttömyysjaksonsa jälkeen olleet työssä vähintään puoli vuotta. Näiden hakemusten perusteella voidaan seurata uusien työttömien määrää.
Kaikkien saapuneiden hakemusten kohdalla laskua on 1 %.
Hakemusmäärien lasku ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti alojen kesken. Esimerkiksi kuljetusalalla uusien työttömien tekemien hakemusten määrä on laskenut 14 %. Terveydenhuoltoalalla kasvua vastaavassa hakemustyypissä on 20 %.
Työttömyys kasvaa opetusalalla, terveydenhuoltoalalla ja laajemmin julkisella kentällä. Julkisilla aloilla myös odotetaan yhä uusia lomautuksia. Vähenemistä on tapahtunut muun muassa metalli- ja kuljetusalalla ja teollisuuden toimihenkilöillä. Palvelualoilla kehityksen suunta ei ole vielä selvä – merkkejä on sekä tilanteen paranemisesta että huononemisesta.
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Niina Jussila
050 911 8511
niina.jussila@tyj.fi
↧
↧
Rakennusalan työttömyyskassa hakee etuuskäsittelijöitä
Rakennusalan työttömyyskassan jäsenmäärä on noin 55 000. Rakennusalan työttömyyskassassa työskentelee noin 40 henkilöä.
Haemme Rakennusalan työttömyyskassaan Kuopion toimipisteeseen
ETUUSKÄSITTELIJÖITÄ toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.
Etuuskäsittelijän tehtäviin kuuluvat työttömyyskassan etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoiminta ja siihen liittyvät tehtävät sekä asiakkaiden puhelinpalvelu.
Arvostamme
aikaisempaa kokemusta työttömyysturvan etuuskäsittelystä työttömyyskassassa tai Kelassa
tuloksellisuutta, huolellisuutta, joustavuutta, paineensietokykyä ja palveluhenkisyyttä
hyviä atk-taitoja
soveltuvaa ammatillista koulutusta esim. merkonomin tai tradenomin koulutusta
monipuolista kielitaitoa
Käytössämme on YAP:n maksatusjärjestelmä.
Tehtävän palkkaus ja muut työsuhteen ehdot määräytyvät työttömyyskassan henkilöstöön sovellettavan työehtosopimuksen perusteella.
Työ alkaa sopimuksen mukaan mahdollisimman pian.
Vapaamuotoinen hakemus ja cv tulee toimittaa 23.9.2016 mennessä osoitteeseen rekrykassa@rakennusliitto.fi.
Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa palvelupäällikkö Päivi Ruokolainen, puh. 040 557 2379.
↧
Rakennusalan työttömyyskassa hakee etuusvastaavaa
Rakennusalan työttömyyskassan jäsenmäärä on noin 55 000. Kassassamme työskentelee noin 40 henkilöä.
Haemme Rakennusalan työttömyyskassaan Helsingin Hakaniemeen toimistoon ETUUSVASTAAVAA vakinaiseen työsuhteeseen.
Etuusvastaavan tehtäviin kuuluu mm. Rakennusalan työttömyyskassan etuustuotannon laadun ja henkilöstön osaamisen varmistaminen, kassan sisäinen ohjeistus ja kassan henkilöstön koulutus. Lisäksi etuusvastaava vastaa kassan ulkoisesta ja sisäisestä tiedotuksesta, sekä osallistuu muutoksenhakuprosessiin. Etuusvastaava toimii kassan yhdyshenkilönä maksatusjärjestelmän palveluntuottajaan.
Arvostamme
aikaisempaa kokemusta työttömyyskassan etuusvastaavan työstä tai syvää asiantuntemusta ansiosidonnaisen työttömyysturvan valmistelu- ja ratkaisutyöstä
aikaisempaa kokemusta työttömyyskassan YAP maksatusjärjestelmästä
hyviä atk-taitoja, vuorovaikutustaitoja, huolellisuutta ja palveluhenkisyyttä
kielitaitoisuutta; ruotsi, englanti
soveltuvaa ammatillista koulutusta tai akateemista koulutusta
Käytössämme on YAP:n maksatusjärjestelmä.
Tehtävän työsuhteen ehdot määräytyvät työttömyyskassan henkilöstöön sovellettavan työehtosopimuksen perusteella. Hakija voi esittää oman palkkatoiveensa.
Vapaamuotoinen hakemus ja cv tulee toimittaa 28.9.2016 mennessä osoitteeseen rekrykassa@rakennusliitto.fi
Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa kassanjohtaja Jan Peltonen, puh. 020 774 3046 tai 050 572 0039.
↧
Tietopaketti hallituksen esittämistä työvoimapoliittisista muutoksista
Joitain parannuksiakin etuusoikeuteen on luvassa. Korvausta matkakustannuksista tai muutosta alettaisiin maksaa ilman harkintaa myös ansiopäivärahaa saaville. Lisäksi päivärahaa voitaisiin jatkossa maksaa myös lyhyen päätoimisen yritystoiminnan ajalta. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei myöskään enää alentaisi päivärahaa.
Hallituksen esitysten mukaan muutokset tulisivat voimaan 1.1.2017.
Alla on tietopaketti keskeisimmistä ansiopäivärahan saajaan vaikuttavista muutoksista.
Työttömän määräaikaishaastattelut
Työtön haastatellaan ensimmäisen kerran kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. TE-toimisto voi olla järjestämättä tätä ensimmäistä haastattelua, jos se on ilmeisen tarpeetonta.
Lakimuutoksen myötä TE-toimiston olisi kuitenkin järjestettävä työttömälle haastattelu viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ja tämän jälkeen aina kolmen kuukauden välein.
Rekrytointikokeilu
Väliaikaisen lakimuutoksen myötä henkilö ja työnantaja voisivat selvittää, sopiiko henkilö tiettyyn työhön rekrytointikokeilulla.
Rekrytointikokeilu olisi vapaaehtoinen. Sillä ei olisi vähimmäiskestoa tai -laajuutta ja sen voisi lopettaa ilman seurauksia. Poissaoloilla ei olisi vaikutusta työttömyysturvaan ja niistä ei tarvitsisi ilmoittaa. Rekrytointikokeilu voisi enimmillään kestää yhden kuukauden.
Jos työnantaja palkkaa rekrytointikokeiluun osallistuneen henkilön kokeilun jälkeen, kokeiluaika vähennettäisiin koeajasta.
Rekrytointikokeilun ajalta maksettaisiin työttömyysetuutta. Kyseessä ei kuitenkaan olisi työllistymistä edistävä palvelu. Kokeilun ajalta ei näin ollen maksettaisi kulukorvausta tai korotettua päivärahaa palvelun perusteella.
Laki rekrytointikokeilusta olisi voimassa vuosina 2017-2018.
Liikkuvuusavustus
Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahan saajat tulisivat liikkuvuusavustuksen piiriin.
Uusi liikkuvuusavustus korvaisi työttömälle matka- tai muuttokustannuksia silloin, kun työmatka päivässä on yhteensä yli kolme tuntia tai osa-aikatyön kohdalla yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustus olisi peruspäivärahan suuruinen (n. 700 € / kk) ja sitä maksettaisiin työsuhteen kestosta riippuen enintään kahden kuukauden ajan. Työsuhteen olisi aina kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Ansiopäivärahan saajille liikkuvuusavustuksen maksaisi työttömyyskassa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaville Kela.
Liikkuvuusavustusta olisi haettava ennen työsuhteen alkamista.
Aiemmin vastaavaa etuutta, matka-avustusta, on maksettu vain työmarkkinatukea saaville. Ansiopäivärahaa saavat ovat voineet saada harkinnanvaraista muuttokustannusten korvausta.
Lyhyen päätoimisen yritystoiminnan ajalta työttömyysetuutta
Lakimuutoksen myötä enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ajalta maksettaisiin soviteltua päivärahaa, jossa on huomioitu yritystulon vaikutus.
Aiemmin soviteltua päivärahaa on voitu maksaa vain sivutoimisen yritystoiminnan ajalta. Päätoiminen yritystoiminta on estänyt päivärahan maksamisen.
Palkanalennus tuotannollisista ja taloudellisita syistä ei vaikuttaisi päivärahaan
Lakiin palautettaisiin vuosina 2010-2012 ja 2014-2015 voimassa ollut säädös, jonka mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuttaisi päivärahan määrään.
Yleensä henkilön päiväraha lasketaan työttömyyttä edeltäneen palkan perusteella. Lakimuutoksen myötä päiväraha laskettaisiin kuitenkin palkanalennusta edeltävän palkan mukaan.
Palkkatukityö
Palkkatukityö tarkoittaa työtä, jonka palkkakustannuksiin työnantaja on saanut tukea TE-toimistolta.
Nykyisin palkkatukityö kerryttää ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa täytenä. Lakimuutoksen myötä vain 75 % palkkatukityöstä luettaisiin työssäoloehtoon. Täyttääkseen 26 viikon mittaisen työssäoloehdon henkilön olisi siis työskenneltävä palkkatukityössä vähintään 35 viikkoa.
Työssäoloehto kertyisi kuitenkin jatkossakin täytenä, jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella.
Lisäksi palkkatuelle asetettaisiin enimmäismäärä, sen kestoa lyhennettäisiin ja sitä alettaisiin rahoittaa työttömyysmäärärahoista. Edellytyksiä muutettaisiin niin, että palkkatukea voitaisiin käyttää entistä paremmin pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseen. Palkkatuen maksaisi jatkossakin TE-toimisto.
Starttiraha
Starttiraha on aloittavan yrittäjän tuki.
Starttirahan edellytyksiä väljennettäisiin ja sitä alettaisiin rahoittaa työttömyysmäärärahoista. Starttirahan maksaisi jatkossakin TE-toimisto.
Omaehtoiset opinnot
Lakimuutoksen myötä kulukorvausta ei enää maksettaisi omaehtoisten opintojen ajalta. Muutos koskisi opintoja, jotka on aloitettu (ja joiden tukeminen on aloitettu) 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Omaehtoisten opintojen edellytykset väljenisivät hieman ja opintojen enimmäisaika pitenisi 48 kuukauteen silloin, kun kyse on perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.
Työn vastaanottovelvollisuuden tiukentaminen
Työttömällä ei enää olisi kolmen kuukauden ammattitaitosuoja-ajan jälkeen pätevää syytä kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työstä, vaikka työstä maksettava palkka jäisi pienemmäksi kuin työttömänä ollessa maksettu työttömyysetuus.
Jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta, hänelle asetettaisiin 90 päivän korvaukseton määräaika (ns. karenssi) nykyisen 60 päivän korvauksettoman määräajan sijasta. Korvaukseton määräaika alkaisi vasta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä.
Oman auton käyttämistä työmatkoihin edellytettäisiin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. Nykyisin edellytetään vain joukkoliikenteen käyttämistä. Oman auton hankkimista ei edellytettäisi.
Työssä olevia ohjattaisiin pysymään työssä poistamalla työttömyysturvalaista mahdollisuus erota työssäkäyntialueen ulkopuolella (80 kilometriä kotoa) olevasta työstä työttömyysetuutta menettämättä, jos kokoaikatyön työmatkoihin kuluu päivässä keskimäärin enintään kolme tuntia.
Työttömät velvoitettaisiin osallistumaan pääsääntöisesti kaikkiin heille tarjottuihin palveluihin, vaikka palvelusta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sen korvaavassa suunnitelmassa.
Lisätietoa
TEM tiedote 20.10.2016: Työttömyysturvalla kiinni työelämään ja yrittäjyyteen
Muutoksiin liittyvä hallituksen esitys: HE 209/2016
TEM tiedote 20.10.2016: Työn vastaanottamisvelvollisuutta tiukennetaan työttömyysjaksojen lyhentämiseksi
Muutoksiin liittyvä hallituksen esitys: HE 210/2016
Katso myös
TYJ tiedote 29.6.2016: Työttömyysturvan tiukennukset eduskunnan käsittelyyn
(enimmäisaikaa, omavastuuaikaa, korotusosia koskevat muutokset)
↧
Ennen 1.7.2012 asetetut työssäolovelvoitteet lakkaavat 31.12.2016
1.7.2012 jälkeen asetetut työssäolovelvoitteet vanhenevat aina viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, kun ne on asetettu.
TE-toimistot huolehtivat, että työnhakijana olevien asiakkaiden työttömyysturvatilanne otetaan käsittelyyn vuoden loppuun mennessä.
Asiakkaisiin, joilla on vanha työssäolovelvoite, otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä, kun hänen työttömyysturva-asiansa on käsittelyssä. Mikäli asiakkaaseen ei saada yhteyttä, hänen tilanteensa käsitellään seuraavan asiointikerran yhteydessä.
Mikäli henkilöllä on 1.1.2017 alkaen oikeus työttömyysetuuteen, hänen tulee hakea etuutta joko työttömyyskassasta tai Kelasta. Työttömyyskassat maksavat ansiopäivärahaa niille jäsenilleen, jotka ovat täyttäneet kassan jäsenyys- ja työssäoloehdon.
Työttömyysetuutta haetaan jälkikäteen, joten etuutta voi hakea aikaisintaan tammikuussa 2017. Muista kuitenkin hakea ansiopäivärahaa viimeistään kolmen kuukauden sisällä haettavan jakson ensimmäisestä päivästä.
Aiheesta muualla
TE-toimiston tiedote: Ennen 1.7.2012 voimaan tulleet työssäolovelvoitteet lakkaavat 31.12.2016
↧
↧
Esitys työttömyysturvan keston lyhentämisestä hyväksytty
Lakimuutos toteutuu hallituksen esityksen mukaisena.
Lakimuutoksen myötä:
Päivärahakauden enimmäisaika lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Jos henkilöllä on enintään kolmen vuoden työhistoria, enimmäisaika lyhenee 300 päivään. Enimmäisaika säilyy 500 päivänä niillä työttömillä, jotka täyttävät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään ja jotka ovat työskennelleet viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
Omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään.
Pitkän työhistorian perusteella maksettavasta korotusosasta luovutaan.
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosaa alennetaan 58/35%:sta 55/25%:iin.
Uusi lyhyempi enimmäisaika koskee niitä henkilöitä, joiden päivärahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen. Seitsemän päivän omavastuuaika koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen. Pitkän työuran perusteella voidaan maksaa korotusosaa 30.6.2017 asti, jos työsuhde päättyy viimeistään 31.12.2016. Korotusosien määrä alenee välittömästi kaikilla saajilla (myös pitkän työuran perusteella korotusosaa 1.1.-30.6.2017 saavat).
Laajempi tietopaketti lakimuutoksen sisällöstä löytyy 29.6. julkaistusta tiedotteesta: 29.6.2016 - Työttömyysturvan tiukennukset eduskunnan käsittelyyn
Lisätietoa
HE 113/2016
↧
Korotetun ansiopäivärahan taso laskee merkittävästi vuodenvaihteessa
Ilman korotettua ansio-osaa maksettavan ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä palkasta riippuen useimmalla 4-10 euroa.
Lapsikorotukset laskevat enimmillään noin 1,70 euroa kuukaudessa.
Korotetun ansio-osan leikkauksen vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön tulot ovat olleet ennen työttömyyttä. Vaikutus vaihtelee muutamasta kympistä satoihin euroihin kuukaudessa. Korotettua ansio-osaa maksetaan ensi vuonna pääosin enää vain työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Aiemmin korotettua ansio-osaa on voinut saada myös pitkän työhistorian perusteella.
* Ansiopäivärahan saajan keskimääräinen palkka ennen työttömyyttä on noin 2 500 euroa kuukaudessa.
Katso myös
Lisätietoa korotettua ansio-osaa koskevista muutoksista: 17.11.2016 - Esitys työttömyysturvan keston lyhentämisestä hyväksytty
↧
Työttömyyskassojen arvion mukaan ansioturvamenojen kasvu pysähtyy
Työttömyyskassojen työttömyysturvamenot näyttävät laskevan tänä vuonna 2 %. Ensi vuodelle odotetaan
1 % menojen kasvua. Valtaosa kassoista ennakoi työttömyysturvakulujensa joko laskevan tai nousevan hieman ensi vuoden aikana. Merkittävää kasvua odotetaan lähinnä opetus-, kuljetus- ja terveydenhuoltoaloilla.
Vuorotteluvapaamenojen ennustetaan laskevan 6 % tänä vuonna ja 11 % ensi vuoden aikana. Vuorotteluvapaajärjestelmään on tehty useita rajoituksia ja leikkauksia viime vuosien aikana.
Kassojen keskimääräinen jäsenmaksu pysyy ennallaan ensi vuonna. Valtaosa kassoista pitää jäsenmaksunsa samana.
Ansiopäivärahamenot ja -päivät
* kassojen arvio
Vuorottelukorvausmenot ja -päivät
* kassojen arvio
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Niina Jussila
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö
050 911 8511
niina.jussila@tyj.fi
↧
Työryhmä esittää: TE-toimistojen tehtävät siirretään työttömyyskassoille, Kelalle, yksityisille palveluntuottajille ja maakunnille
Työryhmän työn taustalla on suunnitteilla oleva maakuntauudistus, jonka osana nykyiset ELY-keskukset ja TE-toimistot on tarkoituksena lakkauttaa. Työryhmän tehtävänä oli suunnitella, miten työttömyysturvaan liittyvät tehtävät järjestettäisiin TE-toimistojen lakkauttamisen jälkeen.
Työryhmä koostui työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Kelan ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön edustajista.
Työryhmän mietintö on annettu työ- ja elinkeinoministeriölle 2.12.2016. Muutokset tulisivat aikaisimmillaan voimaan jo vuoden 2018 alussa.
Työttömyysturvan työvoimapoliittiset edellytykset
TE-toimisto tutkii nykyisin, täyttääkö henkilö työttömyysturvan maksamiselle asetetut työvoimapoliittiset edellytykset. Tällainen edellytys on esimerkiksi työmarkkinoiden käytettävissä olo.
Työryhmän esityksessä työvoimapoliittisten edellytysten tutkiminen siirrettäisiin työttömyyskassoille ja Kelalle. Muutoksen myötä työttömyysetuuden maksaja tutkisi siis kaikki etuuden saamisen edellytykset.
Työryhmä ei ehtinyt selvittää sille asetetussa määräajassa, voidaanko työttömyyskassoille siirtää myös sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät merkittävää julkisen vallan käyttöä. Ongelmaksi voi tulla karenssin ja työssäolovelvoitteen määrääminen esimerkiksi työstä kieltäytymisen jälkeen. Työryhmä ehdottaa, että asiasta pyydetään asiantuntijalausunto. Työttömyyskassojen näkemyksen mukaan ei olisi olemassa estettä siirtää työttömyyskassojen hoidettavaksi kaikkia niitä työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä, joita ollaan siirtämässä Kelalle. Työttömyyskassat pitäisivät myös perusteltuna, että selvitettäisiin, voidaanko työttömyysturvan sanktiojärjestelmän harkintavaltaa vähentää.
Vuorotteluvapaaseen liittyvät tehtävät
TE-toimisto tutkii nykyisin edellytykset vuorotteluvapaan aloittamiselle. Tällainen edellytys on esimerkiksi se, onko vuorottelusopimus tehty ja onko vuorottelijan paikalle palkattu sijainen.
Työryhmän esityksessä kaikki vuorotteluvapaaseen liittyvät tehtävät siirrettäisiin työttömyyskassoille ja Kelalle.
Työvoima- ja yrityspalvelut (jatkossa kasvupalvelut)
Työvoima- ja yrityspalvelut tarkoittavat kansalaisille, työnantajille ja yrityksille tarjolla olevia palveluita, kuten työnvälitystä ja yrityksen kehittämispalveluita. Nykyisin työvoima- ja yrityspalveluista vastaavat TE-toimistot ja ELY-keskukset.
Työryhmän esityksessä työvoima- ja yrityspalvelut muutettaisiin kasvupalveluiksi. Kasvupalveluiden järjestämisestä vastaisivat maakunnat ja niitä tuottaisivat yksityiset yhtiöt, julkisomisteiset yhtiöt ja yhdistykset. Jos markkinoilla ei ole tarjolla palveluntuottajia, maakunta vastaisi palveluista itse.
Starttiraha
TE-toimisto tutkii nykyisin aloittaville yrittäjille maksettavan starttirahan maksamisen edellytykset ja maksaa etuuden.
Työryhmän esityksessä starttirahaan liittyvät tehtävät siirrettäisiin työttömyyskassoille ja Kelalle.
Omaehtoiset opinnot
Henkilön omaehtoisten opintojen tukemisesta työttömyysturvalla on nykyisin sovittava TE-toimistossa. TE-toimisto arvioi tapauskohtaisesti, parantavatko opinnot henkilön työllistymismahdollisuuksia.
Työryhmän esityksen mukaan arvio mahdollisuudesta aloittaa opinnot työttömyysturvalla siirrettäisiin maakunnalle. Opintojen seuraamiseen liittyvistä tehtävistä vastaisivat työttömyyskassat ja Kela.
Työryhmän raportti
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 15.12.2016: Työttömyysturvan työnjakotyöryhmän raportti
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Niina Jussila
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö
niina.jussila@tyj.fi
050 911 8511
↧
↧
Yhdistelmävakuutus kannustaisi myös pienimuotoiseen yritystoimintaan
Hallitus on teettänyt selvityksen työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista koskien yrittäjyyttä. Selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa keinoja, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen, otetaan nykyistä paremmin huomioon erilaiset työnteon muodot ja mahdollistetaan joustavat siirtymät yrittäjästä palkansaajaksi ja palkansaajasta yrittäjäksi. Selvityksen toteuttivat Maria Löfgren Akavasta ja Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä.
Selvityksessä ehdotetaan, että työttömyyskassat alkaisivat tarjota jäsenilleen yhdistelmävakuutusta, jonka myötä ansiopäivärahan edellytykset voisivat täyttyä myös osin palkansaajana ja osin yrittäjänä tehdyn työn perusteella. Yhdistelmävakuutuksen ottaminen olisi vapaaehtoista. Jotta yhdistelmävakuutuksen piiriin pääsisi myös pienimuotoisen yritystoiminan myötä, yritystoiminnan tulojen 12 500 euron ja keston neljän kuukauden vähimmäisrajoista luovuttaisiin.
Selvityksessä ehdotetaan lisäksi, että työttömyyden aikana aloitettu yritystoiminta ei estäisi päivärahan maksamista ensimmäisen neljän kuukauden aikana, jos henkilö ilmoittaa olevansa valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Neljän kuukauden jälkeen tutkittaisiin, työllistyykö henkilö yritystoiminnassa päätoimisesti niin, että päivärahan maksu estyy.
Selvityksessä ei esitetä muutoksia ansioturvan rahoitukseen. Palkansaajana tehdyn työn osalta etuuden tuloihin perustuva ansio-osa rahoitettaisiin näin ollen jatkossakin jäsen- ja työttömyysvakuutusmaksuilla ja yrittäjänä tehdyn työn osalta jäsenmaksuilla. Valtio rahoittaisi ansiopäivärahaa entiseen tapaan peruspäivärahaa vastaavalla määrällä.
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Niina Jussila pitää selvitystä tärkeänä avauksena, jonka myötä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kattavuutta voidaan parantaa. - Työn tekemisen muodot ovat moninaistuneet ja työttömyysturvajärjestelmän on vastattava muutokseen. Erityisesti pienimuotoista yritystoimintaa harjoittavat jäävät nykysin liian helposti ansioturvan ulkopuolelle.
Jussila toivoo, että asiaa aletaan edistää ministeriössä jo tulevan kevään aikana. - Työttömyyskassojen näkökulmasta muutos on merkittävä ja asian huolellinen valmistelu on avainasemassa. Esimerkiksi etuuden tarkat määräytymisperusteet ja jäsenmaksutaso on syytä selvittää, jotta yhdistelmävakuutus on sen ottajalle kannattava ja tasapuolinen suhteessa palkansaajan ja yrittäjän työttömyysvakuutukseen.
Katso myös
TEM tiedote 15.12.2016: Selvitys: Siirtymät palkkatyön ja yrittäjyyden välillä joustavammiksi
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 15.12.2016: Selvitys työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Niina Jussila
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö
050 911 8511
niina.jussila@tyj.fi
↧
Uusi liikkuvuusavustus korvaa työmatka- ja muuttokuluja
Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että
sinulla on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn aloittamista
työmatkasi on työn alkaessa kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä
työaikasi on vähintään 18 tuntia viikossa
työsi kestää vähintään kaksi kuukautta
olet hakenut avustusta ennen työn alkua.
Liikkuvuusavustuksen suuruus on noin 700 euroa kuukaudessa. Liikkuvuusavustuksen maksamisen kesto riippuu työn kestosta seuraavasti:
Jos luulet, että sinulla voisi olla oikeus liikkuvuusavustukseen, muista hakea avustusta omasta työttömyyskassastasi ennen työn alkamista. Avustusta ei voi enää hakea työn alettua.
Liitteet
↧
Työvoimapoliittiset muutokset työttömyysturvaan toteutuvat
Lisäksi voimaan tulee kaksivuotinen laki rekrytointikokeilusta, palkanalennus tuotannollisista ja taloudellisista syistä ei vaikuta enää päivärahaan ja palkkatukityö kerryttää ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa vain 75 %:sesti.
Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2017. Omaehtoisten opintojen ajalta maksetaan kulukorvausta vuodenvaihteen jälkeenkin, jos opinnot ja niiden tukeminen työttömyysetuudella on aloitettu ennen vuodenvaihdetta.
Tarkemmat tiedot muutoksista löytyvät aiemmin julkaistusta tietopaketista: 24.10.2016 - Tietopaketti hallituksen esittämistä työvoimapoliittisista muutoksista
↧
Työttömyysturvaan liittyvien tehtävien keskittäminen selkeyttäisi työttömyysturvajärjestelmää
Uudessa mallissa työttömyysturvan hakija saisi työttömyysturvaetuuksiin liittyvät palvelut ja neuvonnan samasta paikasta. Myös etuuden hakemiseen liittyviä selvityksiä tarvitsisi toimittaa vain yhteen paikkaan.
Työttömyysturvaetuuksiin liittyvä byrokratia vähenisi, kun etuusoikeutta ei enää selvitettäisi kahden erillisen viranomaisen taholta.
Mikäli ehdotus toteutuu, lainsäädäntömuutokset on tarkoituksena valmistella kevään 2017 aikana. Hallituksen esitys lain muuttamisesta annettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan eduskunnalle syyskuussa 2017.
Työttömyyskassat ovat valmiita ottamaan vastaan uusia tehtäviä. On kuitenkin tärkeää, että tehtäviensiirto valmistellaan huolella ja kassoille varataan riittävästi aikaa varautua uudistukseen.
Työttömyyskassojen jäseninä on noin kaksi miljoonaa suomalaista.
Katso myös
TEM tiedote 26.1.2017: Jatkovalmistelu käynnistynyt työryhmän esityksestä siirtää TE-toimistojen työttömyysturvatehtävät työttömyysetuuden maksajille
TEM julkaisu 15.12.2016: Työttömyysturvan työnjakotyöryhmän raportti
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Niina Jussila
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö
niina.jussila@tyj.fi
050 911 8511
↧
↧
Kassanhoitaja Sähköalojen työttömyyskassaan
Haemme kassanhoitajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Kassanhoitajan työtehtäviin kuuluvat ansiopäivärahan ja muiden työttömyyskassan valmistelun piiriin kuuluvien etuuksien käsittely ja asiakaspalvelu. Lisäksi kassanhoitaja toimii työttömyyskassan johtajan sijaisena sekä osallistuu hallinnollisiin tehtäviin.
Odotamme sinulta
hyviä vuorovaikutustaitoja ja palveluasennetta
vahvaa työttömyysturvaosaamista
yhteistyökykyä
YAP- järjestelmäosaamista
hyviä atk-taitoja
soveltuvaa koulutusta
paineensietokykyä ja ajanhallintataitoja
Tarjoamme sinulle
itsenäisen ja vastuullisen työnkuvan
hyvät työsuhteen edut
joustavan työajan ja osittaisen etätyömahdollisuuden
työpaikan hyvien kulkuyhteyksien päässä Tampereen keskustassa
Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa 1.2.2017 -2.2.2017 klo 10-12 ja 9.2.2017 klo 10-12 kassanjohtaja Tarja Ojala, tarja.ojala@sahkoliitto.fi, puh. 050 3156727.
Lähetä meille vapaamuotoinen hakemuksesi 13.2.2017 mennessä sähköisesti tarja.ojala@sahkoliitto.fi tai Sähköalojen työttömyyskassa, Tarja Ojala, PL 774, 33101 Tampere.
↧
Osittain työllistyneiden määrä on kasvanut merkittävästi työttömyysturvan suojaosan käyttöönoton jälkeen
Työttömyysturvan suojaosa lisättiin lainsäädäntöön vuoden 2014 alussa. Muutoksen myötä osittain työllistynyt henkilö voi ansaita enintään 300 euroa kuukaudessa niin, että työtulo ei vähennä päivärahaa. Jos työtulo ylittää suojaosan, puolet ylimenevästä työtulosta vähennetään päivärahasta. Esimerkiksi 500 euron työtulo vähentää päivärahaa pääsääntöisesti 100 eurolla. Osittain työllistyneitä ovat esimerkiksi osa-aikatyötä tekevät ja sivutoimista yritystoimintaa harjoittavat henkilöt.
Suojaosa näyttää kannustaneet ansiopäivärahaa saavia henkilöitä työhön. Jo ennen muutosta 24 % päivärahaa saavista sai vuoden aikana soviteltua päivärahaa. Muutoksen jälkeen luku on kasvanut 29 %:iin.
Kaikkiaan soviteltua päivärahaa saavien määrä on kasvanut 36 % vuodesta 2013 vuoteen 2016. Myös ansiopäivärahaa saaneiden henkilöiden määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana, mutta kasvua on kaikkiaan vain 11 %. Kasvu ei siis selity pelkällä työttömyyden lisääntymisellä.
Jos henkilön tulot jäävät alle suojaosan, hänelle maksetaan täyttä päivärahaa. Ne osittain työllistyneet henkilöt, jotka ansaitsevat enintään 300 euroa, näkyvät siis sovitellun päivärahan tilastossa vuonna 2013, mutta eivät enää vuodesta 2014 alkaen. Tämän vuoksi on todennäköistä, että osittain työllistyneiden määrä ja osuus ansiopäivärahaa saavista on kasvanut vieläkin enemmän, kuin päivärahatilaston perusteella näyttäisi.
Tilastolähde: Finanssivalvonta
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Niina Jussila
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö
niina.jussila@tyj.fi
050 911 8511
↧
Ansiopäivärahakulut laskivat viime vuonna
Kassaan tulleiden ensihakemusten määrä laski viime vuonna 8 %. Ensihakemukset tarkoittavat työttömyyden alkaessa tehtäviä hakemuksia. Ensihakemusten perusteella voidaan yleensä ennakoida irtisanomisten ja uusien lomautusten määrää.
Työttömyyskassojen antamien ansiopäivärahapäätösten määrä nousi vuonna 2016 hieman. Ero hakemusmäärän kehitykseen voi johtua osin osa-aikatyötä tekevien määrän kasvamisesta. Jos työttömyys jatkuu ilman muutoksia, kassa ei anna uutta päätöstä päivärahasta. Hakijan ollessa työssä päätös kuitenkin annetaan.
Hakemus käsiteltiin viime vuonna keskimäärin 12,7 päivässä. Puolet hakemuksista käsiteltiin seitsemässä päivässä.
Tilastolähde: Finanssivalvonta
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Niina Jussila
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö
niina.jussila@tyj.fi
050 911 8511
↧